Vietin taas antoisan näpräilyviikonlopun. Tykötarpeina oli iiiiiiiso kasa villaa, karstat, muutama "röpelöinen" neula, vähän piippurassia ja vanua sekä loppumaton säkinpohja mielikuvitusta. Ja tällaista siitä sitten tuli...

Eli olin neulahuovuttamassa. Neulahuovutus on aika hauskaa puuhaa. Siinä "tökötetään" huovutuskoneen neulalla villaa, joka huopuu haluttuun muotoon. Tällä tekniikalla voi tehdä vaikka mitä. Osaan tarvii vähän tukirakenteita (piippurassia ja vanua), osa syntyy pelkästä villasta.

Aloitimme kaikki tekemällä huovasta koirat. Ensin tehtiin pallo, johon kiinnitettiin silmät. Tästä saatiin villaa lisäämällä koiran pää. Sitten tehtiin koiran vartalo. Jalkohin käytettiin narua, jonka sisällä oli valmiiksi rautalanka. Myös monenkertaisesta piippurassista saa tehtyä jalat. (Monenkertainen --> tukeva, pysyy pystyssä jne) Vartalo tehtiin piippurassista. Vartaloon kieputettiin ensin vanua. (Oliko se jotain dacron-vanua? Kuitenkin tavallista tyynyntäytettä) Vanua siksi, että se on halvempaa kuin villa. Kun koiruuden vartaloon oli saatu vähän pyöreyttä ja muotoa, laitettiin päälle villaa halutun rodun värisenä. (Siksi meillä oli karstat. Niillä pystyi hyvin sekoittamaan eri värisävyjä.) Itse tein mustan Labbiksen, jolle tuli suhteettoman suuret silmät ja pieni pää... Siitä koirasta ei ole parempaa kuvaa kuin tuo yhteiskuva on. Mustan "möykyn" kuvaaminen ei minun taidoillani onnistunut...

Toisena työnä tein tämmöisen sarvipään. Hän on olevinaan lehmä...

Sitten tein vähän "tilataidetta". Tein tuollaisen kukkataulun. Kukkien pitäisi olla Santtuja. Ei oikein ole onnistuneita. Täytyy sanoa, että kuvassa nuo kukat näyttävät paremmilta kuin luonnossa. Joku ripustussysteemi tuolle täytyisi vielä kehittää.

Sitten tein punaisesta huovasta omenan. Yritin tehdä aika paksun, että se kävisi pannunalusena. Ei ehkä ole riittävän paksu, mutta toisen ohuen lapun kanssa toimii hyvin. =D

Sitten päästin loputkin luovuudestani valloilleen... Tein kuurapartaisen tonttu-ukon. Siinä meni mittasuhteet vähän vinksalleen. Pitkä vartalo ja lyhyet jalat! Tää on Junnu Vainion sanoin "pitkäselkäinen, persjalkainen, jakaus noin ylimalkainen..."

Tonttuhurjastelun jälkeen palasin ruotuun ja tein huopakisun. Oletettavasti tuli ihan kissaksi tunnistettava otus, kun neiti 1v8kk sanoi heti nähdessään "nau", mikä kisua tarkoittaa.

Loppuajan käytin "täytetöihin" ja tein laihduttajalle sopivia leivoksia. Toinen on muffinivuokaan tehty ja toinen on käärispohjasta leikattu. =D Välissä on jotain herkullista mansikkamoussea ja päällä tuhdisti kermavaahtoa. Koristeena on marsipaaniruusuja. ;o) Nämä eivät lihota. Tosin, olis kyllä aika kuivia syötäviä.

Että tämmöisiä tämä äippä touhuili tämän viikonlopun. No, ei tämä pelkkään näpertelyyn tämä viikonloppu mennyt. Tein minä tänää pienen sämpylätaikinan ja pyöräytin pimpulan kanssa muutaman sämpylän. Taikinan tein jo aamulla kahdeksan aikoihin jääkaappiin kohoamaan (kylmään nesteeseen) ja neljän-viiden aikoihin pyöriteltiin sämpylöiksi ja paistettiin. Taikina oli ihan perus-sämppäritaikina, sikäli kun ikinä mitään perus-sämppäreitä teen... Aina teen taikinan "käsikopelolla" ja tungen mukaan mitä milloinkin kaapista löytyy. Nyt laitoin omppuhilloa, ruisjauhoja, kuitupuurohiutaleita, pellavansiemenrouhetta ja ne perinteiset; vettä, suolaa, kuivahiivaa, vehniksiä ja juoksevaa margariinia.